Kaheksantoista ruusua ja kevät

En ois ikinä uskonu maholliseksi että pystyisin selviämään päivääkään ilman puhelinta, mutta pakon edessä oon joutunu elämään erossa kyseisestä kapineesta kohta jo viikon, miettikää sitä! Eikä oo tehny ees niin tiukkaa kuin mitä vois luulla :-o Jeje, oodi sille.
Fysiikan sähkökurssi on pyllystä. Omatunto huutaa mulle ku nyt on viimenen jakso menossa enkä jaksa ees yrittää, sanokaa että ees jollaki muulla on samat fiilikset nii en tunne itteeni ihan nii huonoksi ihmiseksi? Sen sijaan musta ois paljo kivempaa olla sosiaalinen ja voisin nähä kavereita melkeenpä missä välissä tahansa, onneksi Miran kans on hyvä paeta koulujuttuja ja käyä aina välillä romanttisilla tikkariretkillä ympäri Oulaista!  (Ette voi uskoo kuinka paljo hävettää ostaa neljä kappaletta tikkareita, joista kassatäti ei meinaa löytää viivakoodeja ja sen jälkeen maksaa alle euron ostos kortilla..) Löysin myös rakkauden nettishoppailua kohtaan ja ens viikolla pitäiski saaha Nellyltä ja Bubbleroomilta pari pakettia, materialismi onnellisuus on parasta.
Ens viikolla valmentamaan ala-astelaisia koulufutisturnaukseen, saa nähä miten siellä käy!